Stressi, kriisit ja palautuminen

1 Johdanto

Ihmistutkimuksen kahtiajako pohjautuu tieteenfilosofiaan ja Descartesin (1596-1650) todellisuuden jaotteluun henkeen ja materiaan. Descartesin eli kartesiolaisella ajattelulla on edelleen vaikkutusta kulttuuriimme, vaikka nykytutkimuksen valossa kriittisesti tarkasteltuna se on ongelmallista. (Keski-Luopa, L. 2009)

Käytännön hoitotyötä tekevän ihmiskäsitys on lähtökohtaisesti holistinen. Ihminen on olemassa kolmen olemispuolen kokonaisuutena: kehollisena (fyysinen), tajunnallisena (psyykkinen) ja situaatiollisena (sosiaalinen) (Malme, L. – Punamäki, M. – Samppala, M-L. 2019).

Sosiaalityössä Pauli Niemelä on todennut, että ihmisen ”rakenneosajärjestelmiä” on kolme bio-fyysinen, psyykkis-tajunnallinen ja kielellis-sosiaalinen. Jokaisessa on kolme ulottuvuutta ja kolme tasoa. Kussakinosajärjestelmässä on yhdeksänkohtainen jäsennys. Lisäksi Niemelä määritteleekolme ”toimintaosajärjestelmää”: fyysis-aineellinen, kielellis-sosiaalinen ja psyykkis-henkinen, joilla kolme tasoa. Jaottelu on suhteellisen raskas ja sen käyttökelpoisuus empiirisessä yhteydessä on kyseenalaista. (Tapola-Haapala, M. 2014)

Palliatiivisessa hoidossa Cicely Saunders kehitti total pain käsitteen, johon sisältyy fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen lisäksi hengellinen ulottuvuus. Palliatiivisessa hoidossa kuoleman läheisyydestä johtuen hengellisellä ulottuvuudella on keskeinen merkitys. Se pitää sisällään uskonnollisen vakaumuksen, muttei rajoitu siihen. (Faull, C. & Blankley, K. 2015 s. 37-41)

Perinteinen fysioterapia keskittyy vahvasti ihmisen fyysiseen puoleen. Holistisella fysioterapialla, jossa ihminen nähdään kokonaisuutena, on saavutettu hyviä tutkimustuloksia alaselkäkivun hoidossa (ks. Adamczyk, A., Kiebzak, W., Wilk-Frańczuk, M., & Sliwiński, Z. 2009).

Hoitotoimenpiteiden tulee perustua tutkittuun tietoon. Ongelmallista asia saataa olla silloin, kun tutkittu tieto pohjautuu kartesiolaiseen ajatteluun (dualismiin ruumiin ja sielun erillisyydestä) ja hoitotyötä tekevä työskentelee holistiseen ihmiskäsitykseen tukeutuen. (ks. Keski-Luopa, L. 2009)

2. Stressi, stressireaktiot, kriisit ja palautuminen

2.1 Stressi

Stressillä tarkoitetaa sitä, että ihmiseen kohdistuu, niin paljon vaatimuksia ja haasteita, että sopeutumiseen käytettävät voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Asia riippuu ihmisen vastustus- ja sietokyvystä. Filosofi Epiktetos sanoi: ”Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä.” Lyhytaikainen stressi yleensä kannustaa ihmistä suoriutumaan paremmin, pitkäaikaisesta stressistä taas on normaalisti haittaa. Haitallisen stressin fyysisiä oireita ovat mm.

  • päänsärky,
  • huimaus,
  • sydämentykytys,
  • pahoinvointi,
  • vatsavaivat,
  • tihentynyt virtsaamisen tarve,
  • hikoilu,
  • flunssakierre ja
  • selkävaivat.

Yleisiä haitalliseen stressiin liittyviä psyykkisiä oireita ovat:

  • jännittyneisyys,
  • ärtymys,
  • aggressiot,
  • levottomuus,
  • ahdistuneisuus,
  • masentuneisuus,
  • muistiongelmat,
  • vaikeus tehdä päätöksiä ja
  • unen häiriöt.

(Lääkärikirja Duodecim 2022)

Työuupumus (burnout) on pitkäaikaisen työstressin seurauksena syntynyt häiriötila, jolle on tyypillistä uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. (Lääkärikirja Duodecim 2018c)

2.2 Kriisit

Kun on tapahtunut jotain vaikeasti käsiteltävää ihminen kokee avuttomuuden tunnetta ja hätää. Kriisiin voi liittyä tuntemuksia kuten

  • ahdistusta,
  • masentuneisuutta,
  • unettomuutta,
  • ärtyneisyyttä tai
  • fyysisiä kipuja.

”Kriisi ei ole sairautta, josta tulee parantua, vaan elämää, joka on elettävä. Outi Ruishalme ja Liisa Saaristo: Elämä satuttaa, kriisit ja niistä selviytyminen (2007)” (Suomen mielenterveys ry 2021)

Kriisit jaetaan kehitys- ja elämäntilannekriiseihin sekä traumaattisiin kriiseihin.

Kehitys- ja elämäntilannekriisit liittyvät normaaleihin elämäntapahtumiin kuten eläköitymiseen tai lapsen syntymiseen. Traumaattiset kriisit sen sijaan syntyvät yleensä epätavanomaisesta voimakkaasta tapahtumasta kuten läheisen kuolemasta tai omasta vakavasta sairastumisesta. Kriisit järkyttävät ihmisen perusturvallisuutta, mutta elämä jatkuu kriisin jälkeen. Kriisistä voi kehittyä myösmielenterveyden ongelmia kuten akuutti stessireaktio (ASR), akuutti stressihäiriö (ASD) tai traumaperäinen stressihäiriö (PTSD). Traumaattinen kriisi ei ole mitään edellä mainituista, jos sen yhteydessä ei ole diagnoosia vastaavia oireita. Kriisistä toipuminen on yksilöllistä. Osa tarvitsee siihen apua. Pelkästään avun tarve ei tee siitä mielenterveyden ongelmaa. (Suomen mielenterveys ry 2021, Käypähoito 2020)

Traumaattinen kriisi jakautuu vaiheisiin:

  • Shokkivaihe, joka alkaa heti traumaattisesta tapahtumasta. Ihmisten tapareagoida tässä vaiheessa vaihtelee, mutta ihminen ei kykene käsittämään traumaattista tapahtumaan ja saattaa jopa kieltää sen.
  • Reaktiovaihe, jossa ihminen kohtaa traumaattisen tapahtuman vähitellen ja muodostaa käsitystä siitä ja sen merkityksestä. Tuntemukset voivat olla voimakkaita ja hämmentäviä. Yleensä koko keho reagoi tunteisiin. Itsesyytökset ja syyllisen löytäminen leimaavat tätä vaihetta.
  • Käsittelyvaihe alkaa, kun kriisin aiheuttanutta traumaattista tapahtumaa aletaan ymmärtää. Ihminen on valmis kohtaamaan kaikki traumaattiseen tapahtumaan liittyvät asiat ja muuttuneen tilanteen. Keskustelusta läheisten kanssa voi olla apua, mutta on normaalia, että tässä vaiheessa ihmisellä saattaa olla muisti- ja keskittymisvaikeuksia tai ärtyneisyyttä taikka hän haluaa vetäytyä sosiaalisista suhteista. Tapahtunutta voi käydä läpi itselleen parhaiten sopivalla tavalla.
  • Uudelleen suuntautumisen vaihe on viimeisin vaihe. Tässä vaiheessa tapahtunut muuttuu osaksi elämää. Asia voi nousta välillä pintaan, mutta ihminen suuntautuu tulevaan ja elämä jatkuu.

(Terveyskylä 2021)

Tukea kriiseihin saa läheisten lisäksi monilta tahoilta eikä niiden kanssa kannata jäädä yksin.

3 Palautuminen

Palautumisella takoitetaan fysiologista prosessia, jolla ihminen palaa fyysisesti ja psyykkisesti kuormitusta edeltävään tilaan.

Palautuminen tapahtuu pääasiassa unen aikana.Uni jakaantuu vaiheisiin: Valve, N1, N2, N3 ja REM. Ihminen näkee unia REM-univaiheessa. Unien avulla käydään läpi myös koettuja uhkatilanteita ja traumoja. Ihmisen nähdessä unta traumasta voimakas tunnelataus heikkenee jatrauman yksityiskohdat järjestäytyvät muistiin herättämättä voimakkaita tunteita.(Parttinen, M. – Huutoniemi, A. 2020 s. 81-82, 87)

Tärkeitä asioita palautumisen kannalta ovat myös riittävä lepo, riittävä energian saanti ja nestetasapainosta huolehtiminen. Ne yhdessä unen kanssa luovat perustan palautumiselle. Palautumista edistää myös hyvä aerobinen kunto. Palautumisen kannalta saattaa olla hyötyä esimerkiksi rentoitumisharjoitteista, kylmävesiupotuksesta ja kompressiovaatteista, mutta pitkään käytettynä joistakin menetelmistä saattaa olla jopa haittaa palautumisen kannalta. Palautumisen kannalta ei ole hyötyä venyttelystä, vaikka se muutoin onkin suositeltavaa. (Terveurheilija 2022)

Traumaperäisen stressihäiriön hoidossa täydentävänä hoitona voidaan käyttää liikuntaharjoittelua (näytön aste C), mindfulness-meditaatioa (näytön aste B) ja joogaa (näytön aste D). (Käypähoito 2022) Näillä voidaan nähdä edistettävän palautumista. Kaikkien osalta on tutkimusnäyttöä. Mindfulness-meditaation tutkimusnäytön aste on näistä kolmesta korkein B, ja joogan matalin D. Vertailun vuoksi todettakoon, että traumaperäisen stressihäiriön varsinaisena hoitona olevan traumakeskeisen psykoterapian eri muotojen näytönasteet vaihtelevat A:sta C:hen.

Rentoutumiseen on monia tapoja ja ihmisten kokemukset niistä ovat yksilöllisiä. Esimerkiksi suomalainen terveysliikunta Asahi sopii mainiosti mindfullness harjoitteluun. Siinä harjoiteellaan jännityksen ja rentoutuksen tunnistamista ja se sopii myös ihmisille, joille rentoutuminen liikkeen avulla on luontevaa. Sitä on mahdollista harrastaa myös ulkona. Musiikki tai kerronta eivät kuulu Asahiin eli ihmisille, joille se on helpoin tapa rentoutua, siitä ei ole todennäköisesti apua rentoutumiseen. Kosketusta Asahi-harjoitteissa on jonkin verran, muttei välttämättä niin paljoa, että se riittäisi niiden avulla rentoutumiseen. Hieronnassa sen sijaan on runsaasti kosketusta ja rauhallinen taustamusiikki rentouttaa. Rentoutumiseen sopii palauttava urheiluhieronta tai vielä paremmin rentouttava hieronta, jossa käytetään klassisen hieronnan otteita kevyemmällä paineella.

Lähteet

Adamczyk, A., Kiebzak, W., Wilk-Frańczuk, M., & Sliwiński, Z. (2009). Effectiveness of holistic physiotherapy for low back pain. Ortopedia, traumatologia, rehabilitacja, 11(6), 562–576.

Faull, C. & Blankley, K. (2015). Palliative care (Second edition.). Oxford University Press.

Keski-Luopa, L. (2009). Kohti kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä. Psykoterapia 28(4), 277–298

Käypähoito (2017). Alaselkäkipu. Päivitetty 5.5.2017. https://www.kaypahoito.fi/hoi20001

Käypähoito (2020). Traumaperäinen stressihäiriö. Päivitetty 9.1.2020. https://www.kaypahoito.fi/hoi50080

Lääkärikirja Duodecim (2018a). Akuutti stressireaktio. Päivitetty 30.11.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00191

Lääkärikirja Duodecim (2018b). Traumaperäinen stressihäiriö. Päivitetty 30.11.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00526/

Lääkärikirja Duodecim (2018c). Työuupumus (burnout). Päivitetty 29.6.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00681/

Lääkärikirja Duodecim (2022). Stressi. Päivitetty 1.4.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00976/

Malme, L. – Punamäki, M. – Samppala, M-L. (2019). Holistisen ihmiskäsityksen näkökulmia kasvatukseen ja opetukseen. Päivitetty 15.8.2019. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/holistinen-ihmiskasitys/#.Yn-p3lxBzMV

Parttinen, M. – Huutoniemi, A. (2020). Uniterveyskirja – nuku hyvin, voi hyvin. Print Best, Viro.

Suomen mielenterveys ry (2021). Kriisit kuuluvat elämän. Päivitetty 26.7.2021. https://mieli.fi/vaikea-elamantilanne/kriisit-kuuluvat-elamaan/

Tapola-Haapala, M. (2014). Kokonaista ihmistä kartoittamassa (Pauli Niemelä: Systemaattinen ihmiskäsitys. Ihminen järjestelmänä: rakenne (33) ja toiminta (3 X 3)). Janus : sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 22(4), 2.

Terveurheilija (2022). Palautuminen. Viitattu 15.5.2022. https://terveurheilija.fi/harjoittelu/palautuminen/

Terveyskylä (2021). Kriisin vaiheet. Päivitetty 10.3.2021. https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/apua-kriisiin/kriisin-vaiheet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Siirry sivun alkuun