Raajanivelten mobilisointi

Nivelten anatomia

Raajaniveliä on eri tyyppisiä eli ne sallivat eri suuntaisia liikkeitä. Raajanivelet voivat olla palloniveliä kuten lonkka- ja olkanivel tai sarananiveliä kuten ylempi nilkkanivel ja polvinivel. Pallonivel sallii monen suuntaisen liikkeen. Sarananivel puolestaan vain taipumisen yhteen suuntaan. Polvi on siinä mielessä erilainen sarananivel, että se sallii kiertoliikkeen polven ollessa koukistuneena.

Polvinivelen rakenne, lähde: https://www.terveyskyla.fi/niveltalo/mihin-sattuu/polvi/polven-rakenne
Olkanivelen rakenne,lähde: https://www.kaypahoito.fi/hoi50099?tab=kuvat

Ihmisellä on myös muun tyyppisiä niveliä. Rannenivel on tyypiltään munanivel ja kyynärnivel on pallo-, sarana- ja tappinivel. Alempi nilkkanivel puolestaan on toiminnallinen nivel, joka sallii jalan kiertoliikkeet.

Potilaan tutkiminen

Mobilisoinnin esteitä ovat esimerkiksi osteoporoosi, tekonivel, valtimoverenkierron häiriö, hemofilia (veren hyytymishäiriö), nivelsiteiden haurastuminen, tuore vaurio tai vamma, yleinen tulehdussairaus ja käsittelystä aiheutuva kipu. Esteet tulee selvittää huolella haastattelemalla ja testaamalla. Testaajalla tulee olla tuorein tieto käytettävistä testeistä ja osata tulkita tuloksia oikein. Esimerkiksi rangan (ei siis raajanivelen) mobilisoinnissa, johon palataan myöhemmin seuraavassa artikkelissa, kaulavaltimoiden verenkierron testien on huomattu antavan virheellisiä negatiivisia tuloksia. Ks. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31767531/ Lääkäri pystyy selvittämään asian luotettavasti lisätutkimusten avulla. Ks. https://www.healthline.com/health/vertebrobasilar-insuficiency#diagnosis Vastaavasti osteoporoosin selvittäminen on mahdollista vain luuntiheyden mittauksella eikä osteoporoosi tunnu. Murtumia alkaa yleensä syntymään vasta, kun osteoporoosi on kestänyt vuosikausia. Ks. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00053 Murtumariskiä voi arvioida FRAX-laskurilla: https://www.sheffield.ac.uk/FRAX/tool.aspx?lang=fi.

Mobilisoinnin tavoitteet ja suorittaminen

Mobilisoinnilla pyritään lievittämään kipua, lisäämään nivelen liikkuvuutta ja parantamaan nivelruston aineenvaihduntaa. Mobilisoinnin tarkoituksena on yleensä parantaa nivelen liikkuvuutta esimerkiksi vamman (trauman), liikkumattomuuden (immobilisaation) tai sairauden jälkeen.

Mobilisointi voi olla manuaalista tai toiminnallista. Ensin mainitun tekee terapeutti, jälkimmäisen potilas itse annettuja ohjeita noudattaen. Toiminnallisen mobilisoinnin harjoitteiden tulisi olla terveydenhuollon ammattihenkilön suunnittelemia.

Mobilisoinnissa jäljitellään paljolti nivelen normaalia liikettä. Liikutettaessa koveraa nivelpintaa liukumisliike tapahtuu liikkeen suuntaisesti. Liikutettaessa kuperaa nivelpintaa liukumisliike tapahtuu vastakkaiseen suuntaan liikkeen kanssa. Jos liike on rajoittunut ylöspäin, kuperaa nivelpintaa liu’utetaan alaspäin ja koveraa nivelpintaa ylöspäin. Nivelten anatomian hyvä tuntemus on sen vuoksi erittäin tärkeää mobilisointia tehtäessä.

Mobilisoinnin ei ole tarkoitus tuottaa kipua. Sillä pyritään vähitellen kivun sallimissa rajoissa parantamaan nivelen liikkuvuutta. Esimerkiksi jäätynyttä olkapäätä mobilisoidaan kipuvaiheessa kivun sallimissa rajoissa ja laajemmin sitä seuraavassa jäykkyysvaiheessa, jolloin siihen ei enää liity kipuja. Ks. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00698

Mobilisoinissa käytetään myös traktiota eli vetohoitoa. Myös sen tarkoituksena on liikelaajuuden parantaminen ja kivun lievittäminen. Traktiosta hyötyvät esimerkiksi nivelrikkopotilaat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun